Kuu kuvattuna yksityiskohtaisesti mustalla taustalla
Kuu kuvattuna 400mm objektiivilla kroppikameralla. ISO 100, f/10, 1/50s suljinaika. Kuva: Jere Huttunen

Näin saat tarkan kuvan kuusta – vinkit kuun kuvaamiseen

Julkaistu: Jere HuttunenOhjeet

Kuun kuvaaminen on yllättävän helppoa, kunhan ymmärtää sen periaatteet. Tässä ohjeessa oletan, että osaat käyttää kamerasi manuaalisia asetuksia. Voit kuvata kuuta joko pitämällä sitä kuvan pääpisteenä – kuten artikkelikuvassa – tai kuu voi toimia osana maisemaa.

Voit kuvata kuuta joko pitämällä sitä kuvan pääpisteenä – kuten artikkelikuvassa – tai kuu voi toimia osana maisemaa.

Kuu ja Helsingin Tuomiokirkon patsas. Kuva on otettu auringonlaskun jälkeen, taivaan vielä ollessa sinertävä.

Mitä tarvitset

Tarvitset kameran manuaalisilla asetuksilla, teleobjektiivin (maisemakuvaukseen vähintään 50-100mm, lähikuvaan kuusta vähintään 200mm), kolmijalan, ja tietenkin – kuun taivaalla.

Sigma 120-400mm -objektiivi kiinni Canon 200D -kamerassa. Käännettävä näyttö on erittäin kätevä kolmijalalla kuvatessa.

ratkaisee kuun kuvaamisessa eniten. Sen ei tarvitse olla valovoimainen, mutta pidempi polttoväli – eli pidempi zoomi – mahdollistaa lähemmäs kuuta pääsemisen. Vaikka oma 120-400mm -objektiivini kroppikameralla onkin jo todella kauas pääsevä, jouduin silti rajaamaan lähikuvan kuusta kolmasosaksi kuvan oikeasta koosta.

Kuun todellinen koko ilman rajaamista. Kroppikameralla 400mm-objektiivilla.

Milloin kuvaamaan

Kuun kuvaaminen on mahdollista niin päivällä kuin yölläkin – oikea aika riippuu siitä, millaisen kuvan haluat. Yön pimeydessä kuun yksityiskohdat erottuvat tarkemmin ja saat kauniin mustan taustan kuulle, kun taaskin valoisaan aikaan voit saada kuvaan mukaan maiseman.

Kuusirppi Helsingin yllä. ISO 100, f/5, 3.2s suljinaika, 120mm.

Kuu on yllättävän kirkas, tämän vuoksi yöllä on lähes mahdotonta kuvata kuun yksityiskohtia ja maisemaa samaan aikaan – jopa kaupungin valot eivät valaise kaupunkia tarpeeksi sitä varten, että saisit sopivan suljinajan sekä kuulle että kaupungille. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii ylempi kuva Helsingistä pimeällä. Helsingin kaupunkinäkymä on erittäin kirkas yölläkin, mutta rakennusten kuvaamista varten oli pakko nostaa suljinaikaa niin paljon, että kuu on täysin ylivalottunut. Voit jopa nähdä kuun pimeän puolen, jos katsot kuvaa tarkasti. Jos olisin laskenut suljinaikaa kuulle sopivaksi, niin rakennuksia olisi vaikea erottaa kuvasta, sillä ne olisivat niin alivalottuneita.

Kuvauspäivää valitessa kannattaa tarkistaa milloin kuu nousee ja laskee, sekä kuinka täysi kuu on. Täysikuu soveltuu hyvin lähikuvaan kuusta, kun taaskin kuusirppi näyttää erittäin hienolta maisemakuvassa – varsinkin, jos onnistut asettelemaan maiseman ja kuusirpin kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Erittäin kätevä työkalu kuun nousu- ja laskupaikan ennakoimiseen on Mooncalc-verkkosivusto. Sitä käyttämällä näet, missä ilmansuunnassa kuu on eri kellonaikoihin, sekä milloin se nousee ja laskee.

Mitkä asetukset kameraan

Asettele kamerasi kolmijalkaan, ja aseta kuvaustilaksi manuaalinen. Laita kameraasi 2-10 sekunnin ajastin päälle, koska teleobjektiivilla jopa helläkin napin painaminen tulee tärisyttämään kuvaa. Kuvaa raakaa kuvaa, jotta saat kaikki yksityiskohdat talteen.

Aseta päälle manuaalinen tarkennus, sekä käännä kameraa niin, että kuu on keskellä kuvaa – objektiivit ovat lähes aina tarkimpia keskeltä. Käytä digitaalista 5-10x suurennusta keskelle kuuta suurentamiseen, ja aseta tarkennus niin, että kuun kraatterit ja yksityiskohdat ovat niin tarkkoja kuin mahdollista.

Kuva kameran ruudusta kuun kuvaamisen jälkeen. Kuun huomaa olevan tarkka jo ilman kuvankäsittelyä.

ISO-luku

ISO-luku kannattaa pitää pienimmässä mahdollisessa, jotta kuun kraatterit näkyvät selkeästi, ja saat kuvaasi parhaan mahdollisen laadun. Jos kuu ei ole objektiivillasi tarpeeksi kirkas, voit kokeilla ISO 200-400.

Aukon koko (f-luku)

Aukon kokoa kannattaa nostaa pienimmästä f-luvusta isommaksi (eli aukkoa pienemmäksi), koska lähes aina niin tekemällä saat tarkempia kuvia ja linssin viat (epätarkkuus, värien vääristyminen, jne.) ovat huomattavasti pienemmät. Itse nostan usein f/5.6 -objektiivini aukon noin f/9 kohdalle, koska niin olen huomannut kuvien olevan tarkimpia. Tämä on erittäin objektiivikohtainen asetus – eri objektiivit ovat tarkimpia eri luvuilla.

Suljinaika

Täydellinen suljinaika riippuu objektiivistasi, sekä sen polttovälistä. Mitä lähemmäksi kuuta pääset, sitä nopeamman suljinajan tarvitset. Tämä johtuu siitä, että maapallo ja kuu ovat jatkuvassa liikkeessä, ja liian pitkä suljinaika näyttää kuun liikkeen, ja sen tapahtuessa yksityiskohdat sotkeutuvat.

Olen monta kertaa nähnyt mainittavan, että kannattaa käyttää esimerkiksi 1/100s, 1/125s tai jopa 1/200s suljinaikaa, mutta itse päädyin tämän artikkelin kuvissa 1/50s, koska en nähnyt mitään eroa niiden välillä. Jos olisin nähnyt kuvissa eroa, olisin käyttänyt nopeampaa suljinaikaa ja nostanut ISO-luvuksi 200 – oman kamerani kanssa mieluummin uhraan ISO-lukua kuin suurennan objektiivin tarkinta aukon kokoa. Hyvä ensimmäinen suljinaika kuun kuvaamiseen on 1/100s, jonka otettuasi voit testailla uudestaan hitaammilla ja nopeammilla suljinajoilla, ja tarkastella eroa kuun tarkkuudessa.

Jos suljinajallasi kuu on liian pimeä, voit koittaa asettaa pienemmän f-luvun (eli suuremman aukon), tai nostaa ISO-lukua. Oikea valinta näiden kahden välillä riippuu kamerastasi ja objektiivistasi.


Jaa kuvasi kuusta meille! Käytä Instagramissa hashtagia #suljin ja tagaa @suljin.fi!

Jaa