Voimakkaat revontulet puiden yllä kuvattuna Lapissa
Revontulet puiden yllä Lapissa. ISO 800, f/2.8, 15s suljinaika, 14mm kroppikennolla.

Näin kuvaat revontulia – parhaat kameran asetukset

Julkaistu: Jere Huttunen

Tässä ohjeessa käyn läpi, kuinka revontulien kuvaaminen onnistuu parhaiten, sekä mitä kameran asetuksia kannattaa käyttää. Mukana on myös muutama lisävinkki!

Revontulien kuvaaminen on hyvin samanlaista, kuin tähtitaivaan kuvaaminen. Ainoa ero on se, että usein revontulien kuvaamisessa kannattaa käyttää pienempää suljinaikaa, kuin tähtien kuvaamisessa. Oletan tässä ohjeessa, että et ole kuvannut tähtiä ennen, jotta kaikki hyötyisivät tästä ohjeesta.

Mitä tarvitset

Tarvitset nämä:

  • Kamera manuaalisilla asetuksilla

  • Valovoimainen laajakulmaobjektiivi tai kittilinssi (eli kameran mukana tuleva objektiivi)

  • Kolmijalka

Revontulia voi kuvata millä tahansa kameralla, kunhan siinä on säädettävissä manuaaliset asetukset. Uudet modernit kamerat tulevat suoriutumaan pimeässä paremmin kuin vanhemmat mallit, mutta se ei ole este revontulien kuvaamiseen – nauti sillä kuvaamisesta, mitä sinulta löytyy!

Valovoimainen laajakulmaobjektiivi on paras valinta revontulien kuvaamiseen. Tällainen objektiivi on esimerkiksi 16mm f/2.8 kroppikennolla, tai 24mm täyskennolla. Jos sinulta ei löydy valovoimaista objektiivia, voit käyttää myös kameran mukana tullutta kittilinssiä tai muuta laajakulmaa.

Kolmijalka voi olla minkälainen tahansa, kunhan se pitää kameran paikoillaan. Itse suosin kevyttä kolmijalkaa, joka kulkee helposti repussa mukana.

Revontulet jäätyneen järven päällä. Linssi huurtui, jonka vuoksi kuvan kontrasti ei täysin onnistunut. ISO 3200, f/2.8, 10s suljinaika, 14mm kroppikennolla.

Kameran asetukset

Kuvaa raakaa kuvaa, jotta saat kaiken laadun irti kuvistasi, sekä voit käsitellä kuvia jälkikäteen. Tämä mahdollistaa esimerkiksi kuvan käsittelyn kirkkaammaksi, jos vahingossa kuvat eivät olleetkaan yhtä kirkkaita, kuin kameran näytöllä näyttivät. Näin käy useinkin pimeällä kuvatessa – pimeässä näyttö näyttää erittäin kirkkaalta silmien tottuessa pimeään, ja vasta tietokoneella huomaakin asian olevan täysin toisin.

Suosittelen asettamaan kameraan 2 sekunnin ajastimen, jotta kamera ei tärähdä ottaessasi kuvaa – varsinkin, jos sinulla on kuvatessa paksut talvihanskat kädessä. Tulet tarvitsemaan manuaalisia kameran asetuksia ja manuaalista tarkennusta, joten voit asettaa ne jo valmiiksi ennen ulos menoa. Hypätään nyt kuvan asetuksiin!

Aukon koko (f-luku)

Aseta kameran f-luku pienimmäksi mahdolliseksi, eli esimerkiksi 16mm f/2.8 objektiivilla se on silloin f/2.8. Pienin f-luku (eli suurin aukko) päästää lävitseen suurimman mahdollisen määrän valoa, mahdollistaen lyhyemmän suljinajan ja kirkkaamman kuvan. Kuten tähtien kuvaamisessa, revontulien kuvaamisessa ei ole syytä käyttää suurempaa f-lukua, sillä haluat kerätä kaiken mahdollisen valon.

Tämän kuvan otin käyttämällä kroppikamerani kittilinssiä, eli Canon 18-55mm f/4-5.6. Huomaat eron muihin tämän artikkelin kuviin siinä, että tässä kuvassa tähtiä näkyy vähemmän, eli objektiivi ei kerännyt niin paljon valoa, kuin muissa kuvissa. Tämä johtuu kittilinssin heikommasta valovoimakkuudesta. ISO 800, f/4, 5s suljinaika, 18mm kroppikennolla.

Suljinaika

Sopiva suljinaika riippuu objektiivistasi, revontulien voimakkuudesta ja revontulien liikkeiden nopeudesta. Suosittelen suljinaikoja 2-12 sekunnin välillä. Mitä pidemmän suljinajan valitset, sitä kirkkaamman ja tarkemman kuvan saat. Ainoa ongelma on se, että nopeasti liikkuvat revontulet alkavat pitkällä suljinajalla näyttämään jo hiukan sotkuisilta pidemmän suljinajan takia. Tämän vuoksi valitse suljinaika sen mukaan, kuinka nopeasti revontulet liikkuvat. Mitä nopeammin revontulet liikkuvat, sitä lyhyemmän suljinajan tarvitset. Jos revontulet ovat hitaat, voit mennä jopa 12 sekunnin suljinajalla.

Revontulet kuvattuna liian pitkällä suljinajalla, jonka vuoksi ne muuttuivat sumeiksi. ISO 3200, f/2.8, 8s suljinaika, 16mm kroppikennolla.

Yllä olevassa kuvassa käytin liian pitkää suljinaikaa verrattuna revontulien nopeuteen. Näiden revontulien yksityiskohtien puute johtuu siitä, että ne ovat liikkuneet kuvan oton aikana, jonka vuoksi niiden muoto on levinnyt pitkin kuvaa. Tässä kuvassa minun olisi pitänyt käyttää lyhyempää suljinaikaa, kuten 2-4 sekuntia.

Nopeasti liikkuvat revontulet kuvattuna hieman yli sekunnin suljinajalla. ISO 5000, f/1.8, 1.3s suljinaika. Kuva: Jussi Rauhala.

Jussi Rauhala (@rauhalajussi) kuvasi yllä olevan kuvan erittäin lyhyellä suljinajalla. Lyhyt suljinaika mahdollisti sen, että revontulien muodot näyttävät erittäin tarkoilta – pystyt erottamaan revontulien yksittäisiä "viivoja" ja ne ovat pitäneet uniikin muotonsa kuvassa. Pidemmällä suljinajalla ne eivät olisi nähtävissä, vaan kävisi samalla tavalla, kuin aikaisemmalle kuvalle.

Voimakkaat revontulet mahdollistivat alle puolen sekunnin suljinajan käytön. Tämän vuoksi kuva on erittäin pimeä revontulia lukuunottamatta. ISO 2000, f/1.8, 0.4s suljinaika. Kuva: Jussi Rauhala (@rauhalajussi).

ISO-luku

Nyt sinulla pitäisi olla suljinaika ja f-luku jo valmiina kamerassa. Aseta sellainen ISO-arvo, joka tekee kuvastasi tarpeeksi kirkkaan. Yleisesti sanottuna mikä tahansa ISO 100-1600 välillä pitäisi olla sopiva, paremmilla ja uudemmilla kameroilla myös yli 1600 – esimerkiksi oma Canon 200D -kroppikamera suoriutuu hyvin käyttäen 3200, mutta 6400 on jo liikaa. Toki, mitä pienempi ISO-luku sinulla on, sitä vähemmän rakeita kuvaan tulee, mutta ilman erittäin valovoimaista linssiä, realistisemmin sopiva luku on luultavasti 800-1600 välillä, sillä muuten kuva olisi liian pimeä.

Eli toistona, valitse sellainen ISO-arvo, joka tekee kuvasta tarpeeksi kirkkaan. Tämän näkee parhaiten käyttämällä kameran live-näyttöä. Jos live-näyttö ei näytä sitä, miltä valmis kuva tulisi näyttämään, voit ottaa testikuvia eri ISO-luvuilla, ja valita myöhemmin parhaan kuvan.

Entä, jos ISO-luku alkaa menemään liian suureksi? Näin voi käydä esimerkiksi vanhemmilla kameroilla, jotka eivät ole yhtä hyviä pimeällä kuvaamiseen, kuin modernit kamerat. Tällöin sinun kannattaa pienentää ISO-lukua, ja nostaa suljinaikaa. Näin sentään saat napattua revontulet, vaikka niiden muoto vähän leviäisikin – on se parempi, kuin pilalle menneet rakeiset kuvat!

Heikot revontulet, joiden kaappaamiseen oli pakko käyttää korkeaa ISO-lukua. Käyttämäni ISO 3200 jo aiheuttaa kuvaan hieman rakeita, joita saatat huomata näytöstäsi riippuen. ISO 3200, f/2.8, 8s suljinaika, 14mm kroppikennolla.

Revontuliin tarkennus

Automaattitarkennus ei tule toimimaan revontulien kanssa, siksi sinun tulee käyttää manuaalista tarkennusta. Sinulla on kolme vaihtoehtoa: tähtiin tarkentaminen, äärettömyyteen tarkentaminen ja maisemaan tarkentaminen. Käydään nyt nopeasti läpi, mikä on paras sinulle.

Äärettömyyteen tarkentaminen on helpoin tapa tarkentaa lähelle revontulia, jonka vuoksi se on loistava sinulle, jos kuvaat revontulia ensimmäistä kertaa, sekä haluat pitää ne kuvan pääpisteenä. Ääretön on objektiivissa se tarkennuksen pää, joka tarkentaa niin kauas kuin mahdollista. Se on usein merkitty objektiiviin äärettömyyden ∞ -symbolilla. Se ei kuitenkaan tarkenna revontuliin tai tähtitaivaaseen täydellisesti, sillä objektiivin "ääretön" ei todellisuudessa pidä mitään täysin tarkkana – siksi se on ääretön, jopa tähtiä pidemmällä.

Tähtiin tarkentaminen on paras tapa saada tarkkoja kuvia revontulista. Tämä kuitenkin vaatii hieman tarkkuutta ja uuden oppimista. Kun tarkennat tähtiin, ovat myös revontulet tarkkoja, jolloin saat kummatkin tarkaksi samalla tarkennuksella. Olen jo kirjoittanut ohjeen tähtiin tarkentamisesta ohjeessa tähtitaivaan kuvaamisessa, joten jos haluat oppia sen, niin kannattaa lukea kyseinen ohje. Löydät kyseisen kohdan ohjeessa väliotsikossa "tähtiin tarkentaminen".

Maisemaan tarkennus on sopiva valinta silloin, kun maisema on tärkeä osa kuvaa revontulien ohella. Tällainen kuva voi olla esimerkiksi kuva rakennuksesta tai henkilöstä, jonka taustalla tai yllä näkyy revontulet.

Tässä kuvassa tarkensin tähtiin. Jos suurennat kuvaa, huomaat tarkat tähdet. Jälkiviisaana suljinaika olisi voinut olla lyhyempi, jotta revontulet olisivat yksityiskohtaisemmat, mutta tähän kuvaan sopii paksu ja aaltoileva revontuli. ISO 800, f/2.8, 13s suljinaika, 16mm kroppikennolla.

Nyt olet oppinut revontulien ikuistamisen salat. Lisänä suosittelen tähtitaivaan kuvaamisen oppimista, sillä se on todella lähellä revontulien kuvaamista – olet oppinut jo lähes kaiken tarvittavan tästä ohjeesta.

Auttoiko tämä ohje sinua kuvaamaan revontulia, ja haluat esitellä kuviasi meille? Käytä Instagramissa hashtagia #suljin ja tägää @suljin.fi!

Jaa