Kuvan takana: Kuu ja Tuomiokirkko

Helsingin Tuomiokirkon katto on täynnä apostolipatsaita, joiden yksityiskohdat jäävät monelta näkemättä. Patsaita on yhteensä kaksitoista – tässä on niistä yksi.

Kuvan takana

Täysikuu sattui sopivasti pilvettömälle yölle, joten lähdin pyörälläni Senaatintorille kuvaamaan jo pitkään mielessäni ollutta kuvaa. Halusin ikuistaa yhden Tuomiokirkon patsaista samaan kuvaan kuun kanssa, ilman kuvamanipulaatiota.

Mukanani oli kolmijalka, kamera ja 120-400mm -objektiivi.

Löysin sopivan paikan patsaan ja kuun kuvaamiseen kirkon takaa, kirkon pitkien portaiden vastakkaiselta puolelta. Otin käyttöön 120-400mm -objektiivin, sillä halusin päästä niin lähelle kuuta ja patsasta, kuin mahdollista. Päädyin käyttämään kuvassa vain 200mm, koska 400mm olikin aivan liikaa.

Asetin ISO-luvuksi 100, koska kolmijalalla kuvatessa pystyin käyttämään pitkääkin suljinaikaa. Asetin aukon kooksi f/10, sillä halusin tarkentaa patsaaseen, mutta samalla pitää kuun muodon kasassa. Liian suurella aukolla kuu olisi jo liikaa pois tarkennuksesta. Näiden kahden perusteella pistin suljinajaksi 5 sekuntia, joka on jo erittäin pitkä kuun yksityiskohtien kuvaamiseen, mutta tähän kuvaan sopiva.

Kuu on niin kirkas, että jos kuvaisin sen yksityiskohtia, niin varjossa oleva patsas olisi täysin alivalottunut. Tämä mielessä pitäen päätin, että luon hiukan abstraktimman kuvan ylivalottamalla kuun täysin.

Kuvankäsittely

Raa’assa kuvassa patsas oli hiukan alivalottunut, sillä en halunnut ylivalottaa kuuta liikaa, joten lisäsin kirkkautta kuvaa käsitellessäni. Sen seurauksena objektiivin valovääristymiset tulivat esiin, mutta se ei minua haittaa, ne tuovat kiinnostavan muodon kuvaan.

Sininen värimaailma sopi kuvaan mielestäni paremmin kuin musta taivas, joten otin hiukan taiteellista vapautta, ja siirsin kuvan lämpötilaa kylmemmäksi. Tämä ei vaikuta kuvan laatuun, sillä raaka kuva säästää kaiken värilämpötilan datan – sitä voi vaihtaa vapaasti ilman laadun heikkenemistä.

Käsittelin raakaa kuvaa yllättävän paljon, mutta se olisikin pitänyt olla oletettavissa siksi, koska suoraan valoon kuvaaminen vie kameran äärirajoilleen. Patsaan ympärille ilmestyi hiukan mustat reunat käsittelyn seurauksena. En koskenut raa’an kuvan säätimien ulkopuolelle ollenkaan, eli reunat ovat jokin outo kamerani seuraus äkillisistä kontrastin vaihtumisista.

Kuvasta tuli kiinnostava ja uniikki kokonaisuus. Kuu näyttää kuvassa siltä, että apostolipatsas ohjaisi sitä sauvallaan. Kuva mielestäni onnistui hyvin, ja sain visioni ikuistettua kuvaksi.